Afganistanin konflikti

Afganistan on pitkään tarvinnut humanitaarista apua yli kaksi vuosikymmentä kestäneen sodan ja pahojen kuivuusjaksojen takia.

Konfliktin jättämät jäljet Afganistanissa ovat valtavat. Arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa afgaania on tapettu, heistä 400 000 lapsia. Vahinkojen määrää afganilaisen elämän moniin eri tasoihin on mahdotonta mitata. Eniten tilanteesta ovat kärsineet naiset ja lapset. Tulva-alueilla asuvilla ihmisillä ei ole tarvittavia ruokavarastoja kohdata tulevia talvia.

World Vision jatkaa Afganistanin avustamista ja jälleenrakentamista mm. korjaamalla kouluja ja auttamalla maanviljelijöitä luomaan uusia laidunalueita. Lapset yhdessä raskaana olevien ja imettävien äitien kanssa muodostavat World Visionin ravintoprojektien tärkeimmän kohderyhmän Lisätietoa World Visionin avusta

Taustaa

Talibanin hallinnon kaaduttua syyskuussa 2002 World Vision teki päätöksen auttaa Afganistania osana Keski-Aasian vakavan hätätilan aluetta.

Lähes 850 km² Afganistanin maa-alueesta on edelleen maamiinojen saastuttamaa. Noin 150-300 ihmistä kuolee tai vammautuu joka kuukausi astuttuaan miinaan tai muihin räjähtämättömiin aseisiin. Miinoitettu maa on tietullien lisäksi merkittävä este kodeistaan poispaenneiden miljoonien ihmisten ja pakolaisten palaamiselle kotikyliinsä.

Maaliskuun 2002 jälkeen lähes kaksi miljoonaa pakolaista on palannut Afganistaniin UNHCR:n avustuksella. Tämä on suurimpia ja nopeimpia pakolaispaluita historiassa. Pakolaisten suuri määrä on ylittänyt hallituksen mahdollisuudet tarjota peruselinolosuhteet asukkailleen. Lisäksi neljän viime vuoden aikana Afganistan on kärsinyt pahoista tulvista, jotka ovat estäneet ihmisiä ansaitsemasta elantoaan ja ajaneet lähes 700 000 ihmistä pois kylistään erityisesti Etelä-Afganistanissa.

Arviolta neljä miljoonaa afgaania asuu pakolaisena Iranissa ja Pakistanissa. Iranissa asuvat pakolaiset ovat valtavan paineen alla ja laaja-alaisista maastakarkoituksista on raportoitu. Vuonna 2003 UNHCR suunnitteli palauttavansa 600 000 Pakistanin afgaanipakolaista Afganistaniin, tosin vain 12 prosenttia pakolaista ilmaisi halunsa palata kotimaahansa.

Tilastoja lasten elämästä Afganistanissa:

• Joka neljäs lapsi kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä.
• 85 000 lasta kuolee ripuliin joka vuosi.
• Vain 45 % lapsista saa riittävän rokotesuojan taudeille kuten tuhkarokko, sikotauti, kurkkumätä ja lapsihalvaus.
• 1-5 % talouksista on ilman yli 15-vuotiasta mieshenkilöä. Näissä talouksissa lapset ovat yleensä tärkeimmät palkansaajat. Pelkästään Kabulissa, Afganistanin pääkaupungissa, 50 000 lasta työskentelee kaduilla.
• Afganistanin maaperään on haudattu arviolta 10 miljoonaa maamiinaa. Lapset ovat erityisesti vaaravyöhykkeellä, sillä he hakevat veden, keräävät polttopuut, paimentavat lampaita ja kävelevät kouluun.

Uusin tiedote

World Visionin tukemana on tyttöjen osallistuminen opetukseen afgaanikouluissa kaksinkertaistunut.

Kun World Vision vuonna 2004 aloitti koulutusohjelmansa Afganistanissa, 8 522 tyttöä kävi Food for Education- projektin tukemana koulua. Kaksi vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2006, tilastot osoittivat koulussa käyvien lukumäärän nousseen 16 909 tyttöön.

Projektin johtaja Tim Pylate oli haltioissaan nähdessään tulokset: ”98 prosentin kasvu, uskomatonta. Koulunkäyminen on tuplaantunut”! Poikien osallistuminen koulutukseen oli saman jakson aikana noussut 31 prosenttia.

Pylate määrittelee korkeiden lukujen saavuttamisen näin: ”World Visionin tarjoama kattava palvelupaketti Ghorin ja Badghisin kylissä käsittää opettajien kouluttamista ja koulujen varustamista siten, että saadaan aikaan positiivinen oppimisilmapiiri, jonka oppilaat tarvitsevat onnistuakseen.”

Food for Education- projektissa oppilaat saavat myös kuukausittaisia ruoka-annoksia. Pylaten mukaan tuoka on hyvä kannustin: ”Ruoan positiivinen vaikutus lasten terveyteen ja ravitsemukseen on ollut merkittävä tekijä myös heidän läsnäololleen,” hän sanoo.

Taliban-hallituksen aikana (1996-2001) koulunkäynti oli tytöiltä ehdottomasti kielletty, kun taas pojat saivat uskonnonopetusta. Nyt vanhemmat ovat jälleen hyvin halukkaita lähettämään lapsensa takaisin kouluun.

World Vision Afganistan, 17.5.2006