Haitin katastrofi Suomen World Visionin ohjelmajohtajan silmin 15.1.2010
Haitia kohdanneen voimakkaan maanjäristyksen laajuus ja sen aiheuttama tuho ei ole meille vielä kokonaan paljastunut. Aineelliset menetykset ovat valtavat: presidentin palatsi ja YK:n päämaja ovat romahtaneet maan tasalle, samoin kuin sairaaloita, terveyskeskuksia ja muita julkisia rakennuksia. Teitä on tuhoutunut ja moni on menettänyt toimeentulonsa, puhumattakaan ihmisten asumuksista, kodeista. Järistys on vaikuttanut välittömästi kolmen miljoonan ihmisen elämään. Arviot kuolleiden määrästä liikkuvat viidestäkymmenestä sataan tuhanteen. Käsittämättömiä lukuja, joiden jokaisen takaa löytyy suunnaton määrä inhimillistä kärsimystä.
Maanjäristys ja sen aiheuttamat tuhot koettelevat maata, joka on Latinalaisen Amerikan köyhin ja jossa suuri osa väestöstä on lapsia. Haitissa on maanosan korkein äitiyskuolleisuus sekä alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus. Puhdas juomavesi puuttuu lähes puolelta väestöstä. Koulutuksesta, terveyspalveluista ja lääkäreistä on valtava pula, etenkin maaseudulla. Kuka tästä kärsii eniten? Lapsi, joka sairastuu juotuaan saastunutta vettä eikä saa hoitoa. Yleisimmät kuolinsyyt ovat ripuli, hengitystieinfektiot, malaria, tuberkuloosi ja hiv/aids.
(Kuva:Steve Matthews, World Vision)
Maan itsenäinen historia alkoi loisteliaasti; Haiti itsenäistyi vuonna 1804 ensimmäisenä Karibian alueen siirtomaana ja se oli kaikkien aikojen ensimmäinen mustien johtama tasavalta. Itsenäistymisen jälkeinen historia on kuitenkin ollut vaihtelevaa, koettelemukset ja lyhyet toiveikkaammat vaiheet ovat seuranneet toisiaan. Lähihistoria on konfliktien täyttämä ja hyvin epävakaa. Diktatuuri, levottomuudet, ulkopuolinen puuttuminen asioihin ja väkivalta sekä kasvava rikollisuus ovat leimanneet maata vuosikymmenten ajan. Vaaleilla valitut vallanpitäjät ovat joutuneet väistymään useampaan kertaan.
Haiti on Latinalaiselle Amerikalle tyypillisesti hyvin eriarvoinen maa. Pieni ranskankielinen eliitti on vauras ja omistaa suuren osan varallisuudesta, iso osa väestöä elää köyhyydessä. Lähes 80 prosenttia väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Poliittinen epävakaus on estänyt infrastruktuurin, talouden ja palveluiden kehittämisen mutta myös maassa harjoitettu talouspolitiikka on syventänyt köyhyyttä.
Haiti on hyvin riippuvainen tuontiriisistä ja ruokakriisin aikana vuonna 2008 riisin hinta nousi perheiden ulottumattomiin. Tämä johti rajuihin levottomuuksiin. Arvioidaan, että 40 prosenttia väestöstä on vailla ruokaturvaa, puolet väestöstä aliravittuja ja jopa neljännes lapsista kroonisesti aliravittuja. World Food Program on jakanut ruoka-apua Haitissa jo ennen suurtuhoa.
Maan pinta-alasta vain kaksi prosenttia on metsien peitossa. Eroosio ja aavikoituminen ovat laaja-alaista. Arvioidaan, että puolet maan pinta-alasta on viljelyyn soveltumatonta. Lisäksi trooppiset hirmumyrskyt koettelevat maata tiheästi ja paljas, metsätön maa on altis hurrikaanien tuhoille ja sadonmenetyksille. Perheet ovat siirtyneet elinkelvottomalta maaseudulta pääkaupunkiin ja muihin kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Tiheään asutussa pääkaupungissa, Port-au-Princessä, asui maanjäristyksen hetkellä suuret joukot köyhiä perheitä, lapsia ja aikuisia, jotka elivät niukkuudessa ja haavoittuvassa tilanteessa. Nyt he ovat menettäneet kaiken – hyvin monet myös henkensä.
Lasten hätä Haitissa on suuri ja apua tarvitaan juuri nyt. Haitin lapset tarvitsevat toivoa, suojaa, puhdasta vettä ja ruokaa. Köyhän maan tarpeet, jälleenrakentaminen ja kehitystyö, jatkuvat pitkään näin suuren tuhon kohdatessa. Lasten tarpeiden täyttäminen, heidän turvallisen kasvuympäristönsä rakentaminen ja oikeuksiensa turvaaminen sekä lasten psykososiaalinen toipuminen edellyttävät meiltä kaikilta pitkäjänteistä työtä. Lähtekäämme siihen mukaan lahjoittamalla nyt.
Anne Pönni
Ohjelmajohtaja
Suomen World Vision
FAKTAA HAITISTA
- Sijaitsee Hispaniolan saarella Karibian merellä, saaren länsiosassa (itäosassa Dominikaaninen tasavalta)
- Kielet: Haitin kreoli, ranska
- Väkiluku n. 9,5 miljoonaa
- Pinta-ala 27 750 km2
- Itsenäistynyt Ranskan siirtomaavallasta vuonna 1804
- Läntisen pallonpuoliskon köyhin maa: korkein äitiyskuolleisuus, imeväis- ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus , 76 lasta tuhannesta kuolee ennen viittä ikävuottaan
- Puhdas juomavesi puuttuu lähes puolelta väestöstä
- Terveyspalvelut puuttuvat puolelta väestöstä, erityisesti maaseudulla
- Kolme neljäsosaa synnytyksistä ilman koulutetun terveyshenkilökunnan mukanaoloa – suuret riskit synnyttäville äideille ja syntyville lapsille; terveyspalveluja ei saatavilla riittävästi
- Ripuli, hengitystieinfektiot, malaria, tuberkuloosi ja hiv/aids yleisimmät kuolinsyyt
- Vain n. 50% kouluikäisistä käy koulua
- Maailman korruptoituneimpia maita
- Ruokaturva:
- 40 % väestöstä vailla ruokaturvaa
- Puolet väestöstä aliravittuja
- Neljäsosa lapsista kroonisesti aliravittuja
- Väestöryhmien eriarvoisuus ja tuloerot suuret
- Poliittiset konfliktit ja epävakaisuus leimanneet lähihistoriaa: väkivaltaa, diktatuuria, miehitystä, sotilaiden puuttumista tilanteeseen, vaaleja ja toivon heräämistä ja latistumista uudelleen; paljon väkivaltaisia rikollisjengejä, joiden tosin sanottu rauhoittuneen viime vuosina. Maanjäristyksen aiheuttama kaaos saa nämäkin ryhmät aktivoitumaan. Ryöstäjiä liikkuu päivin ja öin.
- Elämisen ja toimeentulon edellytysten heikkeneminen maaseudulla ajanut ihmisiä pääkaupunkiin – järistyksen uhreina massoittain heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, asumisen ja infrastruktuurin taso on heikko, ihmiset ovat joutuneet asumaan slummeissa ja hökkelikylissä.